Suomen Yrittäjät ja EK: Järkevä sääntely on elinehto pk-yrityksille

SY ja EK ovat huolissaan siitä, ovatko hallituksen tavoitteet sääntelyn purkamiseksi ja sujuvoittamiseksi riittävän kunnianhimoisia ja keinot riittäviä.

Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat koonneet yhteen ehdotuksia maan hallitukselle yritysten kustannusten vähentämiseksi sekä paremman sääntelyn aikaansaamiseksi. Järjestöt muistuttavat, että järkevä sääntely on tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.

SY:n ja EK:n mukaan sääntelyn järkeistäminen voi auttaa nostamaan Suomen talouden takaisin kasvu-uralle.

Hallitus tavoittelee sääntelyn merkittävää purkamista ja sujuvoittamista, ja paljon yksittäisiä normeja on purettukin tällä hallituskaudella. Yrityksiä edustavat tahot ovat kuitenkin huolissaan siitä, ovatko tavoitteet riittävän kunnianhimoisia ja keinot riittäviä.

– Sääntelyn järkeistäminen on yksi merkittävistä keinoista nostaa Suomi takaisin kasvu-uralle. Tätä sääntelyn vaikutusta on painotettu meillä aivan liian vähän, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

Sääntelytaakkaa vähennettävä digitalisaatiota hyödyntäen

Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään vajaan vuoden mittainen ”yksi yhdestä” -pilotti, joka tähtää yritysten sääntelytaakan vähentämiseen. Tavoitteena on, että uuden velvoitteen aiheuttamaa kustannusta vastaava kustannusvähennys toteutetaan uuden velvoitteen toimeenpanon yhteydessä. Pilotti tähtää siihen, etteivät yrityksille koituvat lainsäädäntökustannukset nouse nykytasosta.

– Tavoite on hyvä, mutta ei missään nimessä pienten yritysten kustannusten vähentämisen kannalta pitkässä juoksussa riittävä. Jotta sääntely kääntyy laskuun, pitää omaksua vähintään ”kaksi yhdestä” malli eli poistaa kaksinkertainen määrä muita kustannuksia samalla kun aiheutetaan uusia kustannuksia, painottaa Neimala.

Sama prosessi tulee olla käytössä kaikissa ministeriöissä.SY ja EK painottavat, että digitalisaatiota on hyödynnettävä tehokkaammin viranomaistoimintaa organisoitaessa. Yritysten tulee voida hakea kaikkia tarvitsemiaan lupia yhdestä paikasta, yhdellä hakemuksella ja kertaalleen toimitetun tiedon perusteella. Ensin pitää sähköistää yritysten investointiluvat. Digitalisointi on investointi tulevaisuuteen. Se vähentää yritysten kustannusten lisäksi viranomaisten työtä.

Pk-yritystesti käyttöön ja poikkeus mikroyrityksille

Sääntelystä aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen taakka kohdistuvat usein suhteellisesti raskaimmin mikro- ja pienyrityksiin.

– Sekä kansallisen lainsäädännön valmistelussa että EU-hankkeissa tulee ottaa käyttöön pk-yritystesti, vaatii Neimala.

Lisäksi tulee tuoda mikroyrityspoikkeus osaksi säädösvalmistelua – näin alle 10 työntekijän mikroyritykset jätettäisiin sääntelyn ulkopuolelle, ellei niiden velvoittamiseen ole erityisiä syitä.

On huomion arvoista, että yrityksiin kohdistuvasta uudesta lainsäädännöstä yli puolet lähtee liikkeelle EU-hankkeina. Hallitus on sitoutunut Suomen EU-vaikuttamisessa vähäisempään, parempaan ja kevyempään sääntelyyn, mutta tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet.

– EU–sääntelyn sisältöön pitää pystyä vaikuttaa jo valmistelun alkaessa. On tärkeää, että hallitus edellyttää kaikissa EU-valmisteluhankkeissa esitettäväksi asianmukaiset vaikutusarviot, jotka muodostavat osan eduskunnalle annettavaa informaatiota ja tukevat Suomen kannanmuodostusta, Neimala kiteyttää.

Suomi elää pyörillä

Maantieliikenne on tärkein kuljetusmuoto Suomessa niin tavaroiden kuin ihmisten kuljetuksissa. Suomessa kuljetettiin vuonna 2011 tavaraa maanteitse 313 miljoonaa tonnia eli joka päivä keskimäärin lähes miljoona tonnia. Kaikista kuljetettavista tavaroista yli 90 % kuljetettiin maanteitse. Tehtaat pysähtyisivät ja kotitaloudet jäisivät ilman jokapäiväisiä tuotteitaan, jos tavarakuljetukset katkeaisivat. Kaikki kaupoissamme olevat tavarat kuljetetaan kuorma-autoilla.

Kaikista maanteitse kuljetetuista tavaralajeista laskettu keskimääräinen kuljetusmatka oli vuonna 2011 59 km. Pisimmät keskimääräiset kuljetusmatkat olivat paperimassalla ja selluloosalla 212 km sekä jauhoilla, sokerilla, kahvilla, valmistetuilla hedelmillä ja vihanneksilla, muilla helposti pilaantuvilla elintarviketeollisuuden tuotteilla ja ruokaöljyllä 187 km. Kuorma-autoliikenteen kuljetussuoritteesta oli vuonna 2010 55 % teollisuuden, 18 % kaupan ja 15 % rakennusalan kuljetuksia.

Kuorma-autoliikenteen yritysten kustannuksista suurimman osan muodostavat työvoimakustannukset, joiden osuus on keskimäärin 42 %. Polttoainekustannusten osuus on keskimäärin 25 %, pääomakustannusten osuus 10 % ja korjaus- ja huoltokustannusten osuus 7 %.

Linja-auto on tärkein joukkoliikennevälineemme: noin 60 % joukkoliikennematkoista tehdään linja-autoilla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella luku on lähes 80 %. Suomessa tehdään joka päivä keskimäärin 905 000 linja-automatkaa. Asukaslukuumme siirrettynä se tarkoittaa sitä, että noin 17 % väestöstämme käyttää kerran päivässä bussia.

Myös linja-autoliikenteen yritysten kustannuksista suurimman osan muodostavat työvoimakustannukset, joiden osuus on 55-57 % ja pääkaupunkiseudulla jopa 60 %. Polttoainekustannusten osuus on keskimäärin 15-17 %, pääomakustannusten osuus 8 % ja korjaus- ja huoltokustannusten osuus 7 %.

Työllistävä ala

Maantiekuljetusala työllistää liitännäisammatteineen noin 150 000 ihmistä, joista noin 15 000 työskentelee linja-autonkuljettajana ja noin 70 000 tavaraliikenteen kuljettajana.

Runsas kolmannes Suomen linja-autonkuljettajista työskentelee pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä.

Suurin osa Suomen autoliikennealan yrityksistä on kooltaan pieniä: yrityksistä noin 50 % työllistää 1-9 työntekijää ja toimihenkilöä. Vähintään 300 työntekijää ja toimihenkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 2 %, mutta kyseisten yritysten merkitys koko alan työllistävyydessä on suuri. Niiden palveluksessa oleva henkilöstömäärä kattaa noin 40 % koko alan työntekijä- ja toimihenkilömäärästä.

Lähde: Autoliikenteen Työnantajaliitto